Viiva

Geometrisissa yhteyksissä viiva on yksiulotteinen, mielivaltaisen muotoinen ja mittainen kappale. Kaikki yksiulotteiset kappaleet, kuten janat, suorat, puolisuorat ja kehät, ovat viivoja. Viivan ajatellaan syntyvän, kun nollaulotteinen piste liikkuu avaruudessa ja muodostaa äärettömän monesta pisteestä koostuvan kuvion.

Tämä artikkeli käsittelee geometrista kuviota. Välimerkistä, katso viivamerkit.

Erilaisia viivoja:

• Murtoviiva (muodostuu janoista)
• Käyrä viiva
• Sekaviiva
• Avoin viiva
• Itseään leikkaava avoin viiva
• Suljettu viiva (muodostaa tasokuvion, esimerkiksi ympyrä on suljettu viiva)
• Suljettu murtoviiva (muodostaa tasokuvion nimeltä monikulmio)
• Itseään leikkaava suljettu viiva (muodostaa useampia tasokuvioita)

Suoraa viivaa, joka jatkuu äärettömän pitkälle molempiin suuntiin, kutsutaan suoraksi. Puolisuoraksi taas kutsutaan sellaista suoraa, jolla on toinen päätepiste mutta joka jatkuu toiseen suuntaan äärettömän pitkälle. Jana taas on sellainen suora viiva, jolla on kaksi päätepistettä.

• 
  Murtoviiva
• 
  Käyrä viiva

Lähteet

• Tammi: Kolmio: Matematiikan teoriakirja

Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.