Viking Line

Viking Line Abp on suomalainen Ahvenanmaalta kotoisin oleva varustamokonserni, joka liikennöi Itämerellä. Varustamolla on käytössään viisi alusta.^[7]

Viking Line Abp
Viking Linen lippu.
Tunnuslause	”Hintansa arvoisin Itämerellä!” Think smart, Go red! [1]
Yritysmuoto	julkinen osakeyhtiö
Osake	OMXH: VIK1V
Markkina-arvo	12,00 € /osake (2022) [2]
Perustettu	1959 [3]
Perustaja	Gunnar Eklund
Toimitusjohtaja	Jan Hanses
Puheenjohtaja	Ben Lundqvist
Kotipaikka	Maarianhamina, Ahvenanmaa, Suomi
Toiminta-alue	Suomi  Ruotsi  Viro
Toimiala	matkailu
Liikevaihto	494,7milj. € (2022)[4]
Liikevoitto	19,3 milj. euroa (2022)[4] [5]
Tilikauden tulos	26,9 milj. euroa (2022)[5]
Henkilöstö	2 138 (2023)
Tytäryhtiöt	Viking Line Skandinavien AB Viking Rederi AB OÜ Viking Line Eesti Viking Line Finnlandverkehr GmbH Viking Line Buss Ab[6]
Kotisivu	www.vikingline.fi
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

M/S Gabriellan havainnekuva.

Yhtiön toimintaan kuuluvat reittimatkat, virkistysmatkat ja rahtiliikenne. Viking Line työllisti vuonna 2023 maissa ja merellä keskimäärin 2 138 ihmistä. Konsernin oman henkilökunnan lisäksi M/S Viking XPRS:llä on vuokratyövoimaa keskimäärin 65 työntekijää.^[8]

Viking Line on pörssiyhtiö ja sen osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä.

Historia

1959–1970

Viking Linen voidaan katsoa aloittaneen toimintansa vuonna 1959, kun merikapteeni Gunnar Eklundin aloitteesta perustettiin varustamo Rederi Ab Vikinglinjen ja varustamolle hankittiin käytetty alus, vuonna 1924 rakennettu S/S Viking, joka aloitti liikennöinnin Suomen ja Ruotsin välillä reitillä Korppoon Galtby–Maarianhamina–Gräddö ja oli ensimmäinen autolautta Lounais-Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Neljä päivää S/S Vikingin ensimmäisen matkan jälkeen Rederi AB Slite aloitti liikennöinnin M/S Slite -nimisellä autolautaksi muunnetulla rahtilaivalla Simpnäsin ja Maarianhaminan välillä.^[9] Vuonna 1962 Gunnar Eklund jätti riitojen vuoksi Rederi Ab Vikinglinjenin, joka jäi Rederi Ab Sallyn omistajan Algot Johanssonin haltuun. Vikinglinjenistä lähdettyään Gunnar Eklund perusti vuonna 1963 uuden varustamon, Ålandsfärjan Ab:n, ja hankki yhtiölle vuonna 1933 rakennetun autolautan S/S Ålandsfärjanin, joka asetettiin Maarianhaminan ja Gräddön väliseen liikenteeseen.^[10]

Kolme varustamoa (Vikinglinjen, Slite, Ålandsfärjan) kilpaili 1960-luvun alkuvuosina paitsi keskenään, myös Silja Linea ja sen kolmea osakasvarustamoa vastaan. Niinpä vuonna 1966 Rederi Ab Vikinglinjen, Rederi AB Slite ja Ålandsfärjan Ab aloittivat yhteistyön ja perustivat yhtiön, Vikinglinjen Ab:n, markkinoimaan aluksiensa liikennettä. Uusi yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 19. elokuuta 1966 ja sen osakepääoma oli 30 000 markkaa, josta kukin osakasvarustamo merkitsi kolmasosan. Samalla kaikki uudessa Vikinglinjen-markkinointiyhtiössä mukana olevat varustamot maalasivat laivansa Sliten mallin mukaisesti punavalkoisiksi ja Rederi Ab Vikinglinjen muutti nimensä Rederi Ab Solstadiksi, ja siitä tuli Rederi Ab Sallyn tytäryhtiö, kunnes varustamo lopulta sulautui täysin emoyhtiöönsä.^[11]

Huhtikuussa 1970 M/S Kapella ja M/S Viking 2 törmäsivät toisiinsa Maarianhaminassa, koska Kapellaan oli tullut tekninen vika. Onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Huhtikuun lopulla valmistui Rederiaktiebolaget Sliten uudisrakennus M/S Apollo. Apollolla oli aluksi kokonaan punainen savupiippu – vasten Vikinglinen sääntöjä. Piipun alaosa maalattiin pian valkoiseksi. M/S Visbyn vuokrauksesta luovuttiin. 12. elokuuta Rederiaktiebolaget Sallyn omistama mutta Rederiaktiebolaget Solstadin hallinnoima uudisrakennus M/S Viking 1 aloitti liikenteen. Tällöin S/S Viking lopetti liikennöinnin. Rederiaktiebolaget Sally julkisti 11. syyskuuta tilanneensa Meyer Werftilta sisaraluksen M/S Viking 1:lle. M/S Marella valmistui 26. marraskuuta ja varsinainen linjaliikenne alkoi 9. joulukuuta. 17. joulukuuta Rederiaktiebolaget Slite allekirjoitti sopimuksen uudisrakennuksesta.

M/S Gabriella lähdössä Helsingistä.

M/S Viking Cinderella saapumassa Tukholmaan.

Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reitillä liikennöinyt M/S Kapella kuljetti Viking Linen 500 000. henkilöauton 3. toukokuuta 1970 Naantalin satamaan.^[12]

1970–1993

Viking Linen toiminta kasvoi 1970- ja 1980-luvuilla kolmen varustamon yhteistyöllä, kunnes taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut Rederi Ab Sally tuli Silja Linen omistajien ostamaksi vuonna 1987. Sen jälkeen kaksi muuta Viking Linessä mukana ollutta yhtiötä, Rederi AB Slite ja SF Line Ab:ksi nimensä muuttanut Ålandsfärjan Ab, ostivat Rederi Ab Sallyn osuuden Viking Line -markkinointiyhtiöstä.

1993–2013

Rederi AB Slite ajautui konkurssiin vuonna 1993, ja jäljelle jäi vain SF Line Ab, joka muutti nimensä Viking Line Abp:ksi ja lakkautti vanhan yhteistyöyrityksen.

Presidentti Urho Kekkonen myönsi yhtiön perustajalle Gunnar Eklundille merenkulkuneuvoksen arvonimen vuonna 1980.

Viking Line tilasi laivanrakennusyhtiö STX Europelta M/S Viking XPRS -matkustajalautan Helsinki–Tallinna-reitille. Alus rakennettiin Helsingin telakalla, ja se valmistui huhtikuussa 2008.

Viking Line teki 29. tammikuuta 2007 sopimuksen espanjalaistelakka Astilleros de Sevillan kanssa uuden aluksen toimittamisesta (M/S Viking ADCC). Aluksen toimittamisen viivästymisen vuoksi Viking Line kuitenkin purki laivanrakennussopimuksen 8. helmikuuta 2010.^[13] Alus valmistui lopulta vuonna 2013 M/S Villa de Teror -nimisenä Trasmediterránea-varustamolle.

Lokakuussa 2010 Viking Line ilmoitti tilaavansa STX Europen Turun telakalta Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitille uuden matkustaja-aluksen, joka korvaisi M/S Isabellan. Uusi matkustaja-alus valmistui vuonna 2013 ja kuljettaa yhteensä 2 800 matkustajaa. Sopimuksen arvo oli 240 miljoonaa euroa.^[14] Alus sai nimekseen M/S Viking Grace, ja se käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua.

M/S Viking Grace talvella.

Viking Line ilmoitti 5. huhtikuuta 2013, että M/S Isabella myydään virolaiselle Tallinkille noin 30 miljoonalla eurolla.^[15]

2016–

Viking Line vuokrasi 10. huhtikuuta – 22. lokakuuta 2017 väliselle ajalle Helsinki–Tallinna-reitille nopean katamaraanin, joka liikennöi nimellä HSC Viking FSTR. Matka-aika oli 1 tunti 45 minuuttia.^[16]

Viking Line teki 23. marraskuuta 2016 aiesopimuksen kiinalaisen Xiamen Shipbuilding Industry -yhtiön kanssa uuden matkustaja-autolautan tilaamisesta Turku–Långnäs–Tukholma-reitille. Uuden matkustaja-autolautan oli määrä valmistua syksyllä 2021, mutta koronaviruspandemian takia laivan valmistuminen viivästyi. Keväällä 2021 laivan arvioitiin olevan luovutuskelpoinen joulukuussa 2021. Tilauksen arvo oli 225 miljoonaa euroa^[17]. Uuden laivan saavuttua Viking Linen käyttöön yhtiön piti luopua M/S Amorellasta, mutta toukokuussa 2021 Viking Line ilmoitti M/S Mariellan menneen korvaavasti kaupaksi Corsica Ferriesille. Uuden aluksen nimeksi tuli M/S Viking Glory.^[18]

M/S Viking Glory.

Viking Line joutui 2020-luvun alussa taloudelliseen ahdinkoon koronaviruspandemian takia. Toimitusjohtaja Jan Hanses uskoi, että Viking Gloryn tulo liikennöintiin nostaa yhtiön taloudellisesta ahdingosta.^[19] Viking Gloryn ensimmäinen liikennöintikuukausi olikin Viking Linen mukaan menestys. Aluksella matkusti maaliskuun 2022 aikana noin 70 000 ihmistä ja uusia varauksiakin oli jo 270 000, eli yhteensä varauksia oli tehty 350 000.^[20]

Elokuussa 2022 Viking Line ilmoitti tehneensä sopimuksen M/S Amorellan myymisestä Corsica Ferries -varustamolle.^[21]

Viking Line osti 10,3 miljoonalla eurolla 17,1 prosenttia Eckerö-konsernin osakkeista 18. marraskuuta 2022. 31. lokakuuta 2023 omistus oli jo 19,61 prosenttia. Tällä hetkellä omistus on 20,4 prosenttia. Toimitusjohtaja Jan Hansesin mukaan syy osakkeiden ostamiselle oli se, että Viking Line halusi pitää pääasiallisen omistuksen Ahvenanmaalla.^[22]

Konserni

Viking Line Abp:hen kuuluvat varustamoyhtiöt Viking Rederi AB (ent. Finlandshamnen), OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Skandinavien AB, Saksan myynnistä ja markkinoinnista vastaava Viking Line Finnlandverkehr GmbH sekä bussiliikennettä hoitava Viking Line Buss Ab. Jokaisen aluksen toiminnasta ja käytöstä vastaa aluksen johto, johon kuuluvat aluksen päällikkö, konepäällikkö ja intendentti. Viking Linella on oma satamaterminaali Tukholmassa ja Turussa. Helsingissä, Maarianhaminassa, Kapellskärissä ja Tallinnassa yhtiö vuokraa terminaalitoimintaa varten tarvitsemansa tilat.^[23]

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 20. maaliskuuta 2014 lähtien Jan Hanses, joka korvasi erotetun Mikael Backmanin.^[24] Hallituksen puheenjohtaja on Ben Lundqvist. Viking Linen pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa.

Vuonna 2018 yhtiö kuljetti 6 411 537 matkustajaa ja rahtia 128 549 yksikkökuormaa.^[8]

Tavaramerkki

Viking Linen Turun terminaalin pääsisäänkäynnillä keltainen vinoneliö -logo on yhä näkyvästi esillä. Takana Viking Grace, jonka korsteenissa on samanlainen logo.

Viking Linen laivat tunnetaan punaisesta väristä. Se on peräisin vuodelta 1964, jolloin uuden Apollo-laivan värisävy otettiin osakasvarustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä Mexican Fire -huulipunasta.^[25]

Viking Linen nimi esiintyy toisinaan osittaisessa muodossa NG LI, joka on yhtiön rekisteröity tavaramerkki.^[26] Käytössä on ollut myös logo: keltainen vinoneliö, jonka sisällä on musta V-kirjain.^[27]

Viking Linen maskottihahmo on Ville Viking.

Viking Linen vanhemmissa laivoissa kuulutusten alussa soi Rod Stewartin kappale "Sailing".

Liiketoiminta ja reitit

Yhtiö harjoittaa aluksillaan risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Itämerellä reiteillä Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma, Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ja Helsinki–Tallinna.

Alukset reiteillä

M/S Gabriella

Reitti	Reitin alukset
Korppoo – Maarianhamina – Gräddö	S/S Viking (1959)
Maarianhamina – Simpnäs	M/S Slite (1959–1963), M/S Boge (1961–1963), M/S Apollo (1) (1964)
Korppoo – Maarianhamina – Kapellskär	S/S Viking (1960–1961)
Parainen – Maarianhamina – Kapellskär	S/S Viking (1962–1967), M/S Apollo (1) (1964–1967), M/S Kapella (1967)
Maarianhamina – Gräddö	S/S Ålandsfärjan (1963)
Maarianhamina – Kapellskär	S/S Ålandsfärjan (1964–1972), S/S Drotten (1964–1965), M/S Viking 2 (1969–1977), M/S Marella (1980), M/S Ålandsfärjan (1987–2008), M/S Rosella (2008–2023)
Maarianhamina – Tukholma	S/S Drotten (1964–1965), M/S Apollo (2) (1975–1976), M/S Apollo III (1976–1989), M/S Athena (1989–1993), M/S Rosella (1997–2003), M/S Cinderella (2003–2021), M/S Birka Gotland (2024–)
Naantali – Maarianhamina–Kapellskär	S/S Viking (1967–1970), M/S Kapella (1968–1979), M/S Viking 2 (1968), M/S Apollo (2) (1970–1974), M/S Viking 1 (1970–1982), M/S Marella (1970–1973, 1979–1980), M/S Viking 3 (1972–1979), M/S Diana (1972–1979), M/S Aurella (1973–1981), M/S Viking 4 (1979–1980), M/S Viking 5 (1980–1981), M/S Turella (1980–1988), M/S Rosella (1980–1981, 1988–1993, 1995, 1996), M/S Diana II (1981–1992)
Turku – Maarianhamina/Långnäs – Tukholma	M/S Marella (1973–1979), M/S Viking 4 (1973–1979), M/S Turella (1979–1980), M/S Diana II (1979–1981), M/S Rosella (1981–1988, 1994–1997), M/S Viking Sally (1980–1990), M/S Kalypso (1990–1993), M/S Isabella (1997–1999), M/S Amorella (1988–2022), M/S Viking Grace (2013-), M/S Viking Glory (2022-)
Helsinki –Tukholma	M/S Viking 5 (1974–1980), M/S Viking 6 (1974–1980), M/S Viking Saga (1980–1986), M/S Viking Song (1980–1985), M/S Mariella (1985–1999), M/S Olympia (1986–1993), M/S Cinderella (1989–1994), M/S Isabella (1994–1997), M/S Gabriella (1997–1999)
Naantali – Tukholma	M/S Isabella (1989–1990, 1991)
Turku – Maarianhamina – Kapellskär	M/S Rosella (1997–2002)
Helsinki – Tallinnan edusta	M/S Cinderella (1989–1993, 1994–1995), M/S Isabella (1990–1994)
Helsinki – Muuga	M/S Isabella (1995–1996), M/S Cinderella (1995–1999)
Helsinki – Maarianhamina – Tukholma	M/S Mariella (1999–2021), M/S Gabriella (1999–), M/S Viking Cinderella (2021–), M/S Amorella (2022)
Helsinki – Tallinna	M/S Cinderella (2000–2003), M/S Rosella (2003–2008), M/S Viking XPRS (2008–), HSC Viking FSTR (2017)

Laivat

Tämänhetkiset laivat

Laiva	Rakennettu	Käytössä Viking Linellä	Bruttovetoisuus	Matkustajia (maksimi)	Matka- nopeus (solmua)	Reitti	Tietoa	Lippu ja kotipaikka	Kuva
M/S Viking Cinderella	1989	1989–	46 398 GT	2 560	22	Helsinki – Maarianhamina – Tukholma	Viking Linen vanhin laiva.	Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Gabriella	1992	1997–	35 492 GT	2 420	21,5	Helsinki – Maarianhamina – Tukholma	Ei ole Viking Linen alun perin rakennuttama laiva.	Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Viking XPRS	2008	2008–	35 918 GT	2 500	25	Helsinki – Tallinna	Viking Linen ainoa laiva, joka kulkee Tallinnaan	Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Viking Grace	2013	2013–	57 565 GT	2 800	22	Turku – Maarianhamina/Långnäs – Tukholma	Polttoaineena LNG.	Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Viking Glory	2021	2022–	65 211 GT	2 800	22,1	Turku – Maarianhamina/Långnäs – Tukholma	Sisältää ABB:n Azipod-ruoripotkurijärjestelmän.	Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Birka Gotland	2004	2024–	34 924 GT	1 800	21,5	Tukholma – Maarianhamina – Visby	Viking Line omistaa 50% M/S Birka Gotland -risteilylaivasta. Toisen 50% omistaa laivayhtiö Destination Gotland.	Tukholma, Ruotsi

Tilattu, mutta ei koskaan liikenteessä

Laiva	Rakennettu	Bruttovetoisuus	Nykyinen tila	Suunniteltu reitti
M/S Europa	1993	59 912 GT	Telakka ei luovuttanut alusta tilaajalle. Telakka vuokrasi aluksen Silja Linelle, joka nimesi sen M/S Silja Europaksi.	Helsinki – Tukholma
M/S Viking ADCC	2009 (suunniteltu)	15 600 GT	Viking Line perui sopimuksen. Liikennöi M/S Villa de Teror -nimisenä Trasmediterránealle.	Maarianhamina – Kapellskär
M/S Hansa Express	1962	2 268 GT	Siirtyi Finnlinesin omistukseen. Romutettu vuonna 2003 Turkissa.	Parainen – Maarianhamina – Kapellskär, Maarianhamina – Kapellskär

Aikaisemmat laivat

Vihreällä korostusvärillä on merkattu yhä liikennöiviä aluksia.

Laiva	Rakennettu	Liikenteessä Viking Linellä	Nykyinen tilanne
S/S Viking	1924	1959–1970	Romutettu 1973.
M/S Slite	1955	1959–1963	Romutettu M/S Elena -nimisenä 2006.
M/S Boge	1956	1961–1963	Kaatui ja upposi 1981.
M/S Linden	1951	1963–1966	Romutettu M/S Signy -nimisenä 1974.
S/S Ålandsfärjan	1933	1963–1972	Romutettu 1972.
M/S Thor Viking	1944	1963–1967	Romutettu M/S Atlas Explorer -nimisenä 1974.
S/S Drotten	1924	1964–1966	Romutettu 1979.
M/S Apollo	1964	1964–1967	Romutettu M/S Agios Nektarios -nimisenä 2006.
M/S Kapella	1967	1967–1979	Romutettu M/S Nissos Chios -nimisenä 2006.
M/S Viking 2	1940	1968–1978	Romutettu 1979.
M/S Apollo	1970	1970–1974	Romutettu 2021.
M/S Viking 1	1970	1970–1983	Romutettu M/S Fagr -nimisenä 2002.
M/S Marella	1970	1970–1981	Romutettu M/S Sochi Express -nimisenä 2004.
M/S Viking 3	1972	1972–1976	Romutettu M/S Ian -nimisenä 2022.
M/S Diana	1972	1972–1979	Romutettu M/S Rahal -nimisenä 2021.
M/S Viking 4	1973	1973–1980	Romutettu M/S Express O -nimisenä 2005.
M/S Aurella	1973	1973–1982	Romutettu M/S Ancier -nimisenä 2024.
M/S Viking 5	1974	1974–1981	Romutettu M/S Boughaz -nimisenä 2015.
M/S Viking 6	1967	1974–1980	Romutettu M/S Sardegna Bella -nimisenä 2001.
M/S Apollo III	1962	1976–1989	Romutettu M/S Prince -nimisenä 2010.
M/S Turella	1979	1979–1988	Liikennöi M/S Rigel III -nimisenä Ventouris Ferriesille.
M/S Diana II	1979	1979–1992	Romutettu M/S Bluefort -nimisenä 2021.
M/S Viking Sally	1980	1980–1990	Upposi M/S Estonia -nimisenä Itämerellä 28.9.1994.
M/S Viking Saga	1980	1980–1986	Liikennöi M/S Celestyal Crystal -nimisenä Celestyal Cruisesille. Alkuperäinen alus tuhoutui tulipalossa 1990, ja sen runko käytettiin nykyisen laivan rakentamiseen.
M/S Viking Song	1980	1980–1985	Liikennöi M/S Regina Baltica -nimisenä Balearia Eurolineas Maritimasille.
M/S Olympia	1986	1986–1993	Liikennöi M/S Moby Orli -nimisenä Moby Linesille.
M/S Athena	1989	1989–1993	Liikennöi M/S Pearl Seaways -nimisenä DFDS Seawaysille.
M/S Kalypso	1990	1990–1994	Romutettu M/S Star Pisces -nimisenä 2022.
M/S Ålandsfärjan	1972	1987–2008	Liikennöi M/S Expedition -nimisenä G.A.P Adventuresille.
M/S Isabella	1989	1989–2013	Toimii majoitusaluksena Kanadassa.
M/S Mariella	1985	1985–2021	Liikennöi M/S Mega Regina -nimisenä Corsica Ferriesille.
M/S Amorella	1988	1988–2022	Liikennöi M/S Mega Victoria -nimisenä Corsica Ferriesille.
M/S Rosella	1980	1980–2023	Liikennöi M/S Anemos -nimisenä Aegean Sea Linesille.

• Taulukko päivitetty: 9.1.2023^[28].

Lippulaivat

• M/S Mariella 1985–1986

• M/S Olympia 1986–1989

• M/S Cinderella 1989–2003

Ei virallista lippulaivaa 2003–2013

• M/S Viking Grace 2013–2022

• M/S Viking Glory 2022–