Zaporižžjan ydinvoimalaitos
ydinvoimalaitos Ukrainassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Zaporižžjan ydinvoimalaitos (ukr. Запорізька АЕС, ЗАЕС, Zaporizka AES, ZAES) on Ukrainan Zaporižžjan alueella, aivan Enerhodarin kaupungin länsipuolella sijaitseva, sähköteholtaan Euroopan suurin ydinvoimalaitos. Voimalaitoksen toiminnasta vastaa Ukrainan valtion Energoatom-yhtiö (ukr. Енергоа́том).[1][2] Venäjän armeija valtasi voimalaitoksen 4. maaliskuuta 2022.[3]
Ydinvoimalassa on kuusi nettosähköteholtaan tuhannen megawatin VVER-1000-tyyppistä, venäläisvalmisteista painevesireaktoria. Reaktoriyksiköt kytkettiin sähköverkkoon vuosina 1984, 1985, 1986, 1987, 1989 ja 1995.[2][1]
Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen länsipuolella on Dneprin laidalle padottu pieni lauhdevettä varastoiva tekojärvi. Koko voimala-alue ja Enerhodarin kaupunki sijaitsee Dnepriin padotun suuren Kah’ovkan tekoaltaan etelärannalla.[4]
Zaporižžjan ydinvoimala
Remove ads
Vuoden 2014 häiriö
Koska jotkin tiedotusvälineet olivat suurennelleet tapahtumaa, Energoatom-yhtiö kertoi 3. joulukuuta 2014 Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen kolmosyksikön jännitemuuntajaan liittyvästä alimman INES 0 -luokan tapahtumasta, joka oli sattunut 28. marraskuuta 2014. Kyse oli sähkölaitteiston viasta, jolla ei ollut vaikutusta voimalan radioaktiivisuuteen. Sähkögeneraattorien vikaantumisen estämiseksi yksikkö kytkettiin muutamaksi päiväksi pois valtakunnan sähköverkosta, mutta oli määrä kytkeä korjaustoimien jälkeen jälleen verkkoon runsas viikko myöhemmin.[5]
Remove ads
Venäjän miehitys
Venäjän armeija valtasi Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen 4. maaliskuuta 2022.[3] Hyökkäyksen yhteydessä voimalan koulutusrakennuksessa syttyi tulipalo.[6] Venäjän media ei kertonut tulipalon yhteyttä Venäjän hyökkäykseen.[7] STUKin mukaan tulipalo ei kuitenkaan aiheuttanut vaaraa.[8]
Miehityksen jälkeen voimalan aluetta tulitettiin useita kertoja, ja voimala-alueen rakennukset vahingoittuivat tulituksessa. Voimalan omat työntekijät jatkoivat työskentelyä Venäjän armeijan miehittämässä voimalaitoksessa. IAEA:n mukaan sodankäynti ydinvoimalan alueella vaaransi ydinturvallisuuden.[3]
Sodankäynti vahingoitti sähkölinjoja, ja osa reaktoreista jouduttiin sammuttamaan. Voimalaitos on kytketty sähköverkkoon viiden sähkölinjan välityksellä. Lisäksi sähkönsaanti on varmistettu 20 hätädieselgeneraattorilla, joille on varattu polttoainetta kymmeneksi päiväksi. Hätädieselgeneraattorit jouduttiin käynnistämään ainakin yhden kerran sähkölinjojen vaurioiden takia.[3]
22. heinäkuuta 2022 ukrainalaiset lähteet ilmoittivat iskeneensä voimalaitoksen lähelle kamikaze-drooneilla ja pommituksessa olisi kuollut kolme sotilasta. Laitoksella oli noin 500 venäläistä sotilasta.[9]
Kah'ovkan padon tuhoutuminen 6. kesäkuuta 2023 ei aiheuttanut välitöntä uhkaa voimalaitokselle.[10] Padon tuhoutumisen aikaan voimalan kuudesta reaktorista viisi oli kylmäseisokissa ja kuudes kuumaseisokissa.[11] 8. kesäkuuta myös kuudes reaktori ajettiin kylmäseisokkiin varotoimena.[12]
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads