Demarkia on arpomalla toteutettu demokraattinen hallitusmuoto, jossa poliittinen johto- tai luottamushenkilö valitaan tarkoituksenmukaisesti sattumanvaraisesti. Tässä poliittisessa järjestelmässä ihmiset valittaisiin satunnaisesti tietystä joukosta, vaikka arpomiskoneella. Käsitteen keksi vuonna 1985 J. Burnheim, ja hänen kritiikillänsä edustuksellista demokratiaa kohtaan vaikuttaa olevan totuuspohjaa. Valtaosa demarkian kriitikoista ovat kuitenkin pitäneet hänen ehdottamaansa valitsemistapaa epäkäytännöllisenä. Arpomista kuitenkin käytetään jossain määrin äänestysten tai vaalien tuloksien ratkaisemisessa. Esimerkiksi mikäli äänestys on päättynyt tasatulokseen, voidaan vaalin tulos ratkaista arvalla.

Demarkaatiolinja on sopimuksella määritelty, usein aselevon jälkeen määrätty rajalinja. Esimerkiksi Suomen itärajalla on ollut demarkaatiolinjoja Neuvosto-Venäjän kanssa Tarton rauhan jälkeen 1920 sekä Neuvostoliiton kanssa Moskovan rauhan jälkeen 1940.

Demarkaatio-ongelma eli rajanveto-ongelma tarkoittaa tieteenfilosofiassa kysymystä siitä, miten ja minne tieteen rajat on asetettava. Yleisiä rajanvetotapauksia ovat kysymykset tieteen ja ei-tieteen, tieteen ja näennäistieteen, tieteen ja uskonnon sekä tieteen ja politiikan välisistä rajoista. Kaikkien näiden kysymysten käsittely tunnetaan yleisenä demarkaatio-ongelmana.