Baltian kilpi on peruskallio, joka peittää lähes koko Fennoskandian lukuun ottamatta Skandien länsipuolta ja Ruotsin eteläisintä kärkeä. Peruskallion vanhin osa on syntynyt maankuoren sulan kiviaineen eli magman hitaasti jähmettyessä. Näin syntyi Suomen kallioperän yleisin kiviaines, graniitti.

Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola. Fennoskandia on niemimaa, jonka erottavat muusta Euraasian mantereesta Itämeri, Vienanmeri ja niiden välinen kannas. Suurin osa Fennoskandiaa kuuluu Baltian kilpeen. Fennoskandiaan kuuluvat koko Suomi, Ruotsi ja Norja lukuun ottamatta kyseisiin maihin kuuluvia saaria sekä pieni osa Venäjästä. Fennoskandian pohjoisinta osaa kutsutaan Lapiksi. Itä-Karjalan lisäksi Fennoskandiaan kuuluvat Karjalankannas sekä Arkangelin alueen lähtisin osa.

Fennoskandian mannerjäätikkö tai Skandinavian mannerjäätikkö (SIS) oli Veiksel-jääkaudella yleensä joko vain Skandinavian tai laajemmin Fennoskandian peittänyt mannerjäätikkö, jonka alkuperäinen synnyinseutu oli Skandeilla. Laajimmillaan jäätikkö oli noin 20 000–18 000 vuotta sitten, jolloin se peitti alleen Fennoskandian ja Baltian maiden lisäksi osia Koillis-Venäjää, Puolaa, Saksaa ja Tanskaa. Laajimmillaan jäätikkö levittäytyi Barentsinmerelle, jossa se yhtyi Barentsinmeren mannerjäätikköön (BSIS), ja Pohjanmerelle, jossa se yhtyi Britannian–Irlannin mannerjäätikköön (BIIS) Doggerlandissa.