Somalia on maa Afrikan sarvessa, Itä-Afrikassa. Maan pinta-ala on noin 638 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 16,8 miljoonaa. Somalian suurin väestönryhmä ovat somalit. Somalian liittotasavalta perustettiin vuonna 1960. Aluksi se tunnettiin paimentolaisdemokratiana, kunnes Siad Barre kaappasi vallan vuonna 1969 ja perusti Somalian demokraattisen tasavallan, joka hajosi 1977 puhjenneen kapinoinnin ja 1980-luvun lopulla alkaneen sisällissodan seurauksena vuonna 1991.

Somalin kieli on afroaasialaisten kielten kuušilaiseen alaryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan valtakielenä Somaliassa ja Djiboutissa sekä vähemmistökielenä Etiopiassa ja Keniassa. Kuušilaisiin kieliin kuuluvat myös oromo, sidamo ja afar, joita puhutaan Somalian naapurimaissa. Esimerkiksi oromo (galla) on yksi Etiopian tärkeimmistä vähemmistökielistä. Toisin kuin monet muut Afrikan maat Somalia on kielellisesti ja etnisesti varsin yhtenäinen. Paimentolaisuuden mukana kieli on levinnyt koko Afrikan sarven alueelle, jossa puhutaan yleisesti somalin kieltä tai sille läheisiä murteita ja sukukieliä. Klaanirajat eivät ainakaan yleensä kulje kieli- ja murrerajojen mukaan.

Somalian ensimmäiset asukkaat olivat Afrikan sarven metsästäjä-keräilijöitä. Myöhemmin alavia savanneja ovat asuttaneet itäkuušilaisiin kansoihin kuuluneet paimentolaiset, joihin kuuluvat muun muassa somalit, rendillet, afarit ja oromot. Afrikan valtiorajat noudattavat huonosti etnisten ryhmien jakoa. Paimentolaisina Somalian klaanit ovat vuodenaikojen mukaan liikkuneet alueelta toiselle ilman kiinteää asuinpaikkaa. Heidän asuinalueensa ovat vaihdelleet historian kuluessa luonnonolojen tai sotien seurauksena. Somalian lisäksi somaleja asuu paljon Djiboutissa, Ogadenin alueella Etiopiassa ja Tanajoen pohjoispuolella Keniassa, missä he ovat enemmistönä alueen väestöstä. Suuret somalialueet Somalian rajojen ulkopuolella herättivät ajatuksia Suur-Somaliasta, mutta tämä konflikteja aiheuttanut visio näyttää hylätyltä vuosikymmeniä jatkuneiden sisällissotien vuoksi.