ankea

Suomi

Adjektiivi

ankea (15) (komparatiivi ankeampi, superlatiivi ankein) (taivutus[luo])

1. (esim. olosuhteista) kurja, synkkä, surkea, masentava, kolkko

   Kaupunkipahanen teki ankean ensivaikutelman, mutta paikalliset ihmiset loistivat positiivisen ystävällisellä asenteellaan.

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑŋkeɑ/
• tavutus: an‧ke‧a

Käännökset

1. (esim. olosuhteista) kurja, synkkä, surkea, masentava, kolkko

unkari: komor, búskomor, szomorú

Liittyvät sanat

• lohduton

Johdokset

• adverbit: ankeasti
• substantiivit: ankeus

Vastakohta

• antoisa

Aiheesta muualla

• ankea Kielitoimiston sanakirjassa