ava

Guarani

Substantiivi

ava

1. mies

Tonga

Verbi

ava

1. avata

Viro

Substantiivi

ava (gen ava, part ava, adit avva)

1. reikä, aukko (syn. mulk, avaus)

   lillepoti põhjas olev ava – kukkaruukun pohjan reikä

Taivutus

• ÕS 2013 tyyppi 17u (sõna)

• yksikön illatiivi avasse ja avva
• monikon partitiivi avu ja avasid

Liittyvät sanat

• avama
• aknaava, ukseava
• silmaava
• võtmeava
• ava-

Yhdyssanat

• laskeava

Aiheesta muualla

• ava Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• ava sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Verbi

ava

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä avama
2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä avama
3. imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä avama