avere

Italia

Verbi

avere (2. konjugaatio, epäsäännöllinen, taivutus)

1. olla jklla, omistaa
2. olla ikänä

   Ho venti anni.

   Olen 20-vuotias.

   Aveva solo 17 anni.

   Hän oli vain 17-vuotias.

3. perfektin, pluskvamperfektin, toisen pluskvamperfektin, yhdistetyn futuurin ja konditionaalin perfektin apuverbi kaikilla transitiiviverbeillä ja harvoilla intransitiiviverbeillä; olla

   Lo avevo rovinato.

   Olin tappanut hänet.

Latina

Verbi

avēre

1. (taivutusmuoto) aktiivin preesensin infinitiivi verbistä aveō

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unei averi
määräinen	averii
monikko	unor averi
määräinen	averilor

avere f. (määräinen: averea, monikko: averi, määräinen: averile)

1. omaisuus, varat