beanstanden

Saksa

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	beanstandest
ind. prees. y. 3. p.	beanstandet
ind. imperf. y. 3. p.	beanstandete
part. perf.	beanstandet
apuverbi	haben

beanstanden

1. (a) an (d) beanstanden huomauttaa jkta jstak, kritisoida jkta jstak

   Hast du etwas an meiner Arbeit zu beanstanden?

   Onko sinulla jotain huomautettavaa minun työstäni?

Etymologia

be- + Anstand + -en