conserva

Espanja

Substantiivi

conserva f. (monikko conservas)

1. säilyke
2. (sodankäynti) saattue

Verbi

conserva

1. indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä conservar
2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä conservar

Italia

Substantiivi

conserva f. (monikko conserve[luo])

1. säilyke

Verbi

conserva

1. indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä conservare
2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä conservare

Ranska

Verbi

conserva

1. indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä conserver