dato

Espanja

Substantiivi

dato m. (monikko datos)

1. (tietotekniikka) tietoalkio, mittaustulos

Verbi

dato

1. indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä datar

Ido

Substantiivi

dato

1. päivämäärä, ajankohta

Italia

Verbi

dato m., data[luo] f. (monikko dati[luo] m., date f.)

1. partisiipin perfekti verbistä dare

Verbi

dato

1. indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä datare

Kroatia

Verbi

dato

1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfektin neutri verbistä dati

Latina

Verbi

datō

1. aktiivin imperatiivin futuurin yksikön 2. persoonan muoto verbistä dō
2. aktiivin imperatiivin futuurin yksikön 3. persoonan muoto verbistä dō
3. yksikön maskuliinin ja neutrin datiivimuoto sanasta datus (joka on partisiipin perfekti verbistä dō)
4. yksikön maskuliinin ja neutrin ablatiivimuoto sanasta datus (joka on partisiipin perfekti verbistä dō)

Ruotsi

Substantiivi

dato (taipumaton)

1. (vanhahtava) tämä päivä (nykyisin vain sanonnoissa)

   till dags dato, till dato – tähän asti, tähän päivään kuluessa

   från dato – tästä lähtien

   Vilken dato ha vi i dag? (vanhahtava)

Etymologia

• latinan ablatiivi sanasta datum