diente

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Espanja

Substantiivi

diente m. (monikko dientes)

  1. hammas
  2. piikki, hammas
  3. valkosipulin kynsi

Etymologia

latinan sanasta dēns ’hammas’

Aiheesta muualla

  • diente Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Saksa

Verbi

diente

  1. indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä dienen
  2. indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä dienen
  3. konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä dienen
  4. konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä dienen

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads