erillinen

Suomi

Adjektiivi

erillinen (38) (komparatiivi erillisempi, superlatiivi erillisin) (taivutus[luo])

1. erillään oleva
2. (joukko-oppi) pistevieras

Ääntäminen

• IPA: /ˈerilˌlinen/
• tavutus: e‧ril‧li‧nen

Käännökset

1. erillään oleva

ranska: séparé

Liittyvät sanat

• eri

Johdokset

• substantiivit: erillisyys

Yhdyssanat

erillisjousitus, erillisosasto, erillisrauha, erillissota, erillisverotus

Aiheesta muualla

• erillinen Kielitoimiston sanakirjassa
• erillinen Tieteen termipankissa
• Artikkeli 2153 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa