finna

Esperanto

Adjektiivi

finna (yks. akk. finnan, mon. finnaj, mon. akk. finnajn)

1. suomalainen

finna [lingvo]

1. suomen kieli

   Mi parolas la finnan (la finnan lingvon). Minä puhun suomea.

Etymologia

Kantasanasta finno ja adjektiivin päätteestä -a

Islanti

Verbi

finna

1. löytää

Ruotsi

Verbi

finna (epäsäännöllinen)

1. löytää

   Har skatten funnits?

   Onko aarretta löydetty?

2. passiivissa: finnas muodostaa eksistentiaalilauseen; jossakin on jotakin; olla olemassa

   Det finns många vackra hus i vår stad.

   Kaupungissamme on monia kauniita taloja.

   Mellan husen fanns det en trädgård.

   Talojen välissä sijaitsi puutarha.

Taivutus

Taivutus – finna
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	finner	finns, finnes
imperfekti	fann	fanns
supiini	funnit	funnits
imperatiivi	finn	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: finna
• passiivin infinitiivi: finnas
• aktiivin part. prees: finnande
• passiivin part. prees: finnandes
• part. perf.: yl. funnen, n. funnet, määr./mon. funna

Aiheesta muualla

• finna Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)