gemi

Gagauzi

Substantiivi

gemi

1. laiva, vene

Italia

Verbi

gemi

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 2. persoonan preesens verbistä gemere
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä gemere

Krimintataari

Substantiivi

gemi

1. vene

Latina

Verbi

gemī

1. (taivutusmuoto) infinitiivin passiivin preesens verbistä gemō

Portugali

Verbi

gemi

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preteriti verbistä gemer

Romania

Verbi

gemi

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 2. persoonan preesens verbistä a geme

Turkki

Substantiivi

gemi (-ler)

1. laiva
2. alus

Ääntäminen

• IPA: [ɟeˈmi]

Tavutus

• tavutus: ge‧mi

Etymologia

• osmanin kielen sanasta كمی (gemi, ’laiva’) < turkkilaisen kantakielen sanasta *kẹ̄mi (’vene’)

Volapük

Substantiivi

gemi

1. yksikön akkusatiivimuoto sanasta gem

Viitteet

• V. A. Mirjejev & S. M. Usejinov: Ukrajinsko-krymskotatarskyi slovnyk (Dolya, Simferopol, 2002, ISBN 966-7980-89-8)