gen

Kansainvälinen

Lyhenne

gen

1. (kielitiede) genetiivi

Etymologia

• englannin genitive

Espanja

Substantiivi

gen m. (monikko genes)

1. geeni

Kroatia

Substantiivi

	yksikkö	monikko
nominatiivi	gȇn	gȇni
genetiivi	gȇna	gȇnā
datiivi-lokatiivi	gȇnu	gȇnima
akkusatiivi	gȇn	gȇne
vokatiivi	gene	gȇni
instrumentaali	gȇnom	gȇnima

gȇn m. 

1. geeni

Ääntäminen

• IPA: /gêːn/
• tavutus: gen

Liittyvät sanat

• genski, genom, genetika

Aiheesta muualla

• gȇn Školski rječnik hrvatskoga jezika

Ruotsi

Adjektiivi

gen

Taivutus
Positiivi
predikatiivinen		adjektiivinen
		epämääräinen		määräinen
yl.	gen	yl.	gen	m.	gene[luo]
				yl.	gena
n.	gent[luo]	n.	gent[luo]	n.
mon.	gena[luo]	mon.	gena[luo]	mon.
Komparatiivi
genare [luo]
Superlatiivi
predikatiivinen			adjektiivinen
genast[luo]			yl./m.den genaste [luo] n.det genaste mon. de genaste

1. suora, oikoinen

   genaste vägen – suorinta tietä

Substantiivi

gen yl. (3) (yks. määr. genen [luo], mon. epämäär. gener[luo], mon. määr. generna [luo])

1. geeni