grafofoni

Suomi

Substantiivi

grafofoni (5)

1. yksi levysoittimen edeltäjistä: fonografin ja gramofonin välinen lyhytaikaiseksi jäänyt äänentoistotekniikan kehitysvaihe

Ääntäminen

• IPA: [ˈgrɑfoˌfoni]

Tavutus

• tavutus: gra‧fo‧fo‧ni

Etymologia

• tuotemerkistä Graphophone < sanasta graph, johtimesta -o- ja sanasta -phone

Käännökset

1. paranneltu fonografi

englanti: graphophone hollanti: grafofoon

italia: grafofono m. ranska: graphophone m.