his

Suomi

Substantiivi

his (5)

1. (musiikki) ylennetty h-sävel, enharmoninen sävelen c kanssa

   Baritoniavaimen kiinteissä etumerkinnöissä hisin paikka on ylimpänä risteistä, keskiviivan yläpuolella.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	his	hisit
genetiivi	hisin	hisien (hisein)
partitiivi	hisiä	hisejä
akkusatiivi	his; hisin	hisit
sisäpaikallissijat
inessiivi	hisissä	hiseissä
elatiivi	hisistä	hiseistä
illatiivi	hisiin	hiseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hisillä	hiseillä
ablatiivi	hisiltä	hiseiltä
allatiivi	hisille	hiseille
muut sijamuodot
essiivi	hisinä	hiseinä
translatiivi	hisiksi	hiseiksi
abessiivi	hisittä	hiseittä
instruktiivi	–	hisein
komitatiivi	–	hiseine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hisi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Englanti

Pronomini

taivutus
nominatiivi	he
objektimuoto	him
refleksiivimuoto	himself
possessiivimuoto (adj.)	his
possessiivimuoto (subs.)	his

his

1. (possessiivinen, adjektiivinen ja substantiivinen) hänen ... -nsa/-nsä/-an/-än/-en (miehestä)

   This is his book.

   Tämä on hänen kirjansa.

   This book is his.

   Tämä kirja on hänen.

Keskienglanti

Pronomini

his

1. (persoonapronomini) hänen (maskulii­ninen)
2. (possessiivinen) hänen (myös feminii­ninen)

Muinaisenglanti

Pronomini

his

1. (persoonapronomini) hänen (kun per­soona tai possession kohde on mas­kuliininen)
2. (demonstratiivinen) sen