hun

Hollanti

Pronomini

hun

1. (persoonapronomini, taivutusmuoto) datiivimuoto sanasta zij; heille
2. (persoonapronomini, taivutusmuoto, arkikieltä) akkusatiivimuoto sanasta zij; heidät, heitä
3. (possessiivinen) heidän ... -nsa/-nsä/-an/-än/-en

Huomautukset

• Datiivin ja akkusatiivin (hen) eron kehitti Christiaen van Heule 1600-luvulla, jotta hollanti muistuttaisi enemmän latinaa. Monet äidinkielisetkään puhujat eivät tunne eroa näiden välillä.

Norja

Pronomini

hun f.

1. (persoonapronomini) hän (naisesta)

Taivutus

• objektimuoto: henne
• possessiivipronomini: hennes

Tanska

Pronomini

taivutus
nominatiivi	hun
objektimuoto	hende
refleksiivimuoto	sig
possessiivipronomini	(kun omistaja ei ole lauseen subjekti) hendes yl./n./mon. (kun omistaja on lauseen subjekti) sin yl., sit n., sine mon.

hun f.

1. (persoonapronomini) hän (naisesta)

Turkki

Substantiivi

hun -nu

1. hurme, veri

Liittyvät sanat

Synonyymit

• kan

Unkari

Substantiivi

hun

1. hunni