hutunkeitto

Suomi

Substantiivi

hutunkeitto (1-C)

1. pesäpallossa aloitusvuoron arvonta, joka tapahtuu tarttumalla säännöissä rajatulla tavalla vuorotellen mailaan toisen pelaajan kouran yläpuolelle
2. (murteellinen) puuron keittäminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈhut̪unˌkei̯t̪ːo/
• tavutus: hu‧tun‧keit‧to

Etymologia

• yhdyssana osista huttu (akkusatiivi) ja keitto

Aiheesta muualla

• hutunkeitto Kielitoimiston sanakirjassa