illasta

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

illasta

  1. yksikön elatiivimuoto sanasta ilta

Verbi

illasta

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä illastaa
  2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä illastaa
  3. imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä illastaa

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads