kaava

Suomi

Substantiivi

kaava (9)

1. (tekstiiliala) leikkuukaava, tyypillisesti paperinen leikkuumalli, jonka mukaan kankaat leikataan
2. (matematiikka) symbolein ilmaistu matemaattinen sääntö
3. alueen maankäyttö- t. rakennussuunnitelma

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑːʋɑ/
• tavutus: kaa‧va

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kaava	kaavat
genetiivi	kaavan	kaavojen (kaavain)
partitiivi	kaavaa	kaavoja
akkusatiivi	kaava; kaavan	kaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kaavassa	kaavoissa
elatiivi	kaavasta	kaavoista
illatiivi	kaavaan	kaavoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kaavalla	kaavoilla
ablatiivi	kaavalta	kaavoilta
allatiivi	kaavalle	kaavoille
muut sijamuodot
essiivi	kaavana	kaavoina
translatiivi	kaavaksi	kaavoiksi
abessiivi	kaavatta	kaavoitta
instruktiivi	–	kaavoin
komitatiivi	–	kaavoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kaava-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

vanha germaaninen laina^[1]

Käännökset

1. kankaan leikkausmalli

ranska: patron m.

unkari: minta, szabásminta, sablon

2. matemaattinen sääntö

englanti: formula ranska: formule f.

unkari: szabály, formula

3. alueen rakennussuunnitelma

englanti: plan

ranska: plan m.

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: kaavamainen, kaavattu
• substantiivit: kaavake, kaavio
• verbit: kaavailla, kaavata, kaavoittaa

Yhdyssanat

asemakaava, kaavakuva, kaavamuutos, kaavanimi, kaavanimistö, kaavanmuutos, kaavapaperi, kastekaava, käyttäytymiskaava, leikkuukaava, maakuntakaava, mittakaava, molekyylikaava, rakennekaava, rakennuskaava, rantakaava, reaktiokaava, ruutukaava, rytmikaava, seutukaava, taivutuskaava, viherkaava, vihkikaava, vihkimiskaava, vihkimäkaava, yleiskaava

Idiomit

• kaavoihin kangistunut — sellainen, joka ei ole uudistautunut
• pitkän kaavan kautta/mukaan

  Juhlimme oikein pitkän kaavan kautta.

Aiheesta muualla

• kaava Kielitoimiston sanakirjassa