kansantulo

Suomi

Substantiivi

kansantulo

1. (taloustiede) tulokäsite, joka saadaan bruttokansantulosta vähentämällä kiinteän pääoman kuluminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑnsɑnˌt̪ulo/
• tavutus: kan‧san‧tu‧lo

Etymologia

yhdyssana osista kansa (genetiivi) ja tulo

Käännökset

1. tulokäsite

englanti: national income

Liittyvät sanat

• tulojakauma

Aiheesta muualla

• kansantulo Kielitoimiston sanakirjassa
• kansantulo Tieteen termipankissa