karja

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

karja (9)

  1. suurehkot lihan- tai maidontuotantoon käytetyt eläimet, erit. nautakarja, tilan hyötyeläimet kokonaisuutena
  2. (halventava) ohjailtavissa oleva ihmisjoukko
    vaalikarja

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkɑrjɑ/
  • tavutus: kar‧ja

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

indoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

hevoskarja, karja-aitaus, karja-aura, karja-auto, karjaeläin, karjafarmi, karjakartano, karjakeittiö, karjalauma, karjamaja, karjanhoitaja, karjanhoito, karjanjalostus, karjankasvattaja, karjankasvatus, karjanlaidun, karjanlanta, karjanomistaja, karjanostaja, karjanpito, karjanrehu, karjanruoka, karjanruokinta, karjantarkkailu, karjanäyttely, karjapaimen, karjapiha, karjapiika, karjapolku, karjarotu, karjarutto, karjasuoja, karjatalous, karjatarha, karjatila, karjavaras, kyyttökarja, lammaskarja, lehmikarja, lihakarja, lypsykarja, maatiaiskarja, nautakarja, nuorikarja, nuorkarja, pienkarja, pihvikarja, porokarja, rotukarja, siipikarja, siitoskarja, suomenkarja, teuraskarja, vaalikarja

Johdokset
  • adjektiivit: karjaton
  • substantiivit: karjakko

Aiheesta muualla

  • karja Kielitoimiston sanakirjassa
  • karja Suomen etymologisessa sanakirjassa
Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads