karkottaa

Suomi

Verbi

karkottaa (53-C) (taivutus[luo])

1. ajaa pois
2. pakottaa muuttamaan pois jstak
3. pitää loitolla

   Hyttyset karkotetaan ötökkäkarkotteella.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑrkot̪ːɑːˣ/
• tavutus: kar‧kot‧taa

Etymologia

• verbi karkota ((heikko) konsonanttivartalo karkot- + pääte -taa)

Käännökset

1. ajaa pois

englanti: drive away

hollanti: verjagen

2. pakottaa muuttamaan pois jstak

englanti: banish, exile ruotsi: fördriva

saksa: verbannen viro: asumisele saatma

3. pitää loitolla

englanti: repel

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: karkote, karkottaminen, karkotus

Aiheesta muualla

• karkottaa Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 308, 2241 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa