karre

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Afrikaans

Substantiivi

karre

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta kar

Norja (bokmål)

Substantiivi

karre m.

  1. rinnakkaismuoto sanasta karré

Norja (nynorsk)

Substantiivi

karre m.

  1. rinnakkaismuoto sanasta karré

Saksa

Verbi

karre

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä karren
  2. (taivutusmuoto) 1. konjunktiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä karren
  3. (taivutusmuoto) 1. konjunktiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä karren
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan preesens verbistä karren

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads