keikuttaa

Suomi

Verbi

keikuttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. saada keikkumaan

Ääntäminen

• IPA: /ˈkei̯kut̪ːɑːˣ/
• tavutus: kei‧kut‧taa

Etymologia

• johdos verbistä keikkua (:keiku-) + -ttaa

Aiheesta muualla

• keikuttaa Kielitoimiston sanakirjassa