kile

Viro

Adjektiivi

kile (gen kileda, part kiledat)

1. kimeä. Tavallisesti vain ihmisten ja eläinten äänistä.

   Tüdrukul oli kile hääl. – Tytöllä oli kimeä ääni.

Taivutus

• SVSSK tyyppi 2 (õpik)

Vertailuasteet

• Komparatiivi kiledam
• Superlatiivi kiledaim ja kõige kiledam

Liittyvät sanat

• kiledahääleline, kiledahäälne
• kiledalt, kiledast

Substantiivi (1.)

kile (gen kile, part kilet)

1. kalvo

   Keskkõrva ja väliskõrva vahel on õhukene kile, trummikile. – Keskikorvan ja ulkokorvan välillä on ohut kalvo, tärykalvo.

   kilekott – muovikassi

2. kelmu

   toidukile – tuorekelmu

3. ketto

   Kisselli pinnale tekkis kile. – Kiisselin pinnalle muodostui ketto.

Taivutus

• SVSSK 16 (kõne)

Liittyvät sanat

• kilekott, kilehall, kilehoone, kilekasvuhoone
• kiletiivaline
• trummikile, kilelabürint
• toidukile

Substantiivi (2.)

kile (gen kile, part kilet)

1. (ruoka) (hapatettu) kaurakiisseli

   keedeti kilet

Taivutus

• SVSSK 16 (kõne)

Liittyvät sanat

Synonyymit

• kaerakile, kaerakiisel, kiisel

Aiheesta muualla

• kile Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• kile sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)