kunnon

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Adjektiivi

kunnon

  1. (taipumaton kehusana, joka esiintyy vain attribuuttina)
    Hän on kunnon mies.
    He olivat kunnon sotilaita.
    Ota kunnon annos kerralla!

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkunːon/
  • tavutus: kun‧non

Aiheesta muualla

  • kunnon Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

kunnon

  1. (taivutusmuoto) genetiivi sanasta kunto

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads