kuullottaa

Suomi

Verbi

kuullottaa (53-C) (taivutus[luo])

1. kuumentaa kasviksia rasvassa siten, että ne muuttuvat hieman läpikuultaviksi, mutta eivät ruskistu, tarkoituksena pehmentää rakennetta ja makua

Ääntäminen

• IPA: /ˈkuːlːot̪ˌt̪ɑː/
• tavutus: kuul‧lot‧taa

Etymologia

• substantiivi kuulto (heikko vartalo kuullo- + pääte -ttaa)

Käännökset

1. kuumentaa rasvassa siten, että muuttuu hieman läpikuultavaksi

englanti: sweat

ranska: faire suer

Liittyvät sanat

• kuultaa

Synonyymit

• freesata

Vieruskäsitteet

• paistaa
• ruskistaa

Johdokset

• substantiivit: kuullottaminen, kuullotus

Aiheesta muualla

• kuullottaa Kielitoimiston sanakirjassa