kuvertti

Suomi

Substantiivi

kuvertti (5-C)

1. kate, yhden hengen ruokailuvälineet kattauksessa
2. (vanhentunut) kirjekuori

Ääntäminen

• IPA: /ˈkuʋert̪ːi/
• tavutus: ku‧vert‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kuvertti	kuvertit
genetiivi	kuvertin	kuverttien (kuverttein)
partitiivi	kuverttia	kuvertteja
akkusatiivi	kuvertti; kuvertin	kuvertit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kuvertissa	kuverteissa
elatiivi	kuvertista	kuverteista
illatiivi	kuverttiin	kuvertteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kuvertilla	kuverteilla
ablatiivi	kuvertilta	kuverteilta
allatiivi	kuvertille	kuverteille
muut sijamuodot
essiivi	kuverttina	kuvertteina
translatiivi	kuvertiksi	kuverteiksi
abessiivi	kuvertitta	kuverteitta
instruktiivi	–	kuvertein
komitatiivi	–	kuvertteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kuverti-
vahva vartalo	kuvertti-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• ruotsin kuvert < ranskan couvert

Käännökset

1. keittiö

Ks. kate

2. posti

Ks. kirjekuori

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

kuverttileipä

Aiheesta muualla

• kuvertti Kielitoimiston sanakirjassa