lider
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Puola
Substantiivi
lider m.
- johtaja (erit. puolueen, kilpailun)
Romania
Substantiivi
lider m. (määräinen: liderul, monikko: lideri, määräinen: liderii)
- johtaja (erit. puolueen, kilpailun)
Etymologia
- englannin leader (DEX)
Ruotsi
Substantiivi
lider n. (5) (yks. määr. lidret[luo], mon. epämäär. lider, mon. määr. lidren[luo])
Etymologia
- protogermaaninen *hlīþrō << indoeurooppalainen *ḱley-, "suojata, peittää". Kaukaisia sukulaissanoja gootin 𐌷𐌻𐌴𐌹𐌸𐍂𐌰 , "teltta", slaavilainen *xlěvъ → venäjän хлев, "läävä, navetta"
Verbi
lider
- (taivutusmuoto) aktiivin preesensmuoto verbistä lida
Serbia
Substantiivi
líder m. (kyrillinen лидер)
- johtaja (erit. puolueen)
Ääntäminen
- IPA: /'lǐːder/
Taivutus
| yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | líder | líderi |
| genetiivi | lídera | lídērā |
| datiivi-lokatiivi | líderu | líderima |
| akkusatiivi | lídera | lídere |
| vokatiivi | líderu | líderi |
| instrumentaali | líderom | líderima |
Liittyvät sanat
- liderski, liderstvo
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads