llamar

llamar (1. konjugaatio) (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

soittaa (kelloa, ovikelloa tai puhelimella); koputtaa ovelle
Te llaman desde París. – Sinulle soitetaan Pariisista.

Entren sin llamar. – Mennä sisään koputtamatta.
prnl.: llamarse olla nimenä, kutsua joksikin
¿Cómo te llamas? – Mikä on nimesi [kirj. miksi sinua kutsutaan]

Eso yo lo llamo un auténtico robo. – Tuota minä kutsun todelliseksi ryöstöksi.
kehottaa tekemään jotakin
Bin Laden llama a la guerra santa para liberar la "tierra palestina". (El País)
houkutella, vetää puoleensa
La natación no me llama. – Uiminen ei huvita minua.
kerätä kokoon, järjestää (kokous, vaalit, kansanäänestys)

Espanja