loiva

Suomi

Adjektiivi

loiva (10) (komparatiivi loivempi, superlatiivi loivin) (taivutus[luo])

1. vähitellen nouseva tai laskeva, hitaasti kaareutuva, ilmaisee vähittäistä muutosta

   Loiva mäki.

   Tien loiva mutka.

   Loiva käännös.

   Loivassa negatiivissa vierekkäiset sävyerot sulautuvat toisiinsa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈloi̯ʋɑ/
• tavutus: loi‧va

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• jyrkkä

Johdokset

• adverbit: loivasti
• substantiivit: loivuus
• verbit: loiventaa, loiventua, loiveta

Aiheesta muualla

• loiva Kielitoimiston sanakirjassa