luvata

Suomi

Verbi

luvata (73-E) (taivutus[luo])

1. vakuuttaa, että jokin tulee tapahtumaan, antaa vakuutus, lupaus jostakin, joka tulee tapahtumaan

   Lupaatko varmasti tulla?

   Hän ei siivonnut huonettaan, vaikka lupasi.

   En voi vielä tässä vaiheessa luvata mitään.

2. antaa aihetta odottaa jotakin

   Sääennuste lupaa sadetta.

   Kuulostaa lupaavalta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈluʋɑt̪ɑˣ/
• tavutus: lu‧va‧ta

Etymologia

sanan lupa vartalosta luva- ja suffiksista -ta^[1]

Käännökset

1. vakuuttaa, että jokin tulee tapahtumaan, antaa vakuutus, lupaus jostakin, joka tulee tapahtumaan

englanti: promise espanja: prometer ranska: promettre ruotsi: lova

saksa: versprechen, zusagen tšekki: slibovat, *slíbit turkki: söz vermek venäjä: обещать, *пообещать, сулить

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: lupaaminen, lupaus
• verbit: lupailla, lupautua

Idiomit

• luvata kuu taivaalta
• luvata yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista

Aiheesta muualla

• luvata Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 497, 498, 503 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa