makeilla

Suomi

Adjektiivi

makeilla

1. monikon adessiivimuoto sanasta makea

Substantiivi

makeilla

1. monikon adessiivimuoto sanasta maki

Substantiivi

makeilla

1. monikon adessiivimuoto sanasta makki

Verbi

makeilla (67) (taivutus[luo])

1. (puhekieltä) hienostella, koreilla
2. (puhekieltä) mielistellä, liehitellä

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑkei̯lːɑˣ/
• tavutus: ma‧keil‧la

Etymologia

• verbi makea (vartalo make|a- + pääte -illa (:-ile-))

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: makeileminen, makeilu

Aiheesta muualla

• makeilla Kielitoimiston sanakirjassa