makusuunta

Suomi

Substantiivi

makusuunta

1. (kulttuuri) ajalle ja muodille ominaisten mieltymysten suuntautuneisuuden ilmentymä, joka tulee erityisesti esille suhteessa taiteisiin

   Myös ovat mainittavat kellotapulit, joiden eloisat rajapiirteet barokkiajan makusuunta on luonut.

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑkuˌsuːnt̪ɑ/
• tavutus: ma‧ku‧suun‧ta

Etymologia

yhdyssana sanoista maku ja suunta

Käännökset

1. ajalle ja muodille ominaisten mieltymysten suuntautuneisuuden ilmentymä, joka tulee erityisesti esille suhteessa taiteisiin

saksa: Mode f.

Liittyvät sanat

• estetiikka, makutuomari, tyylisuunta

Aiheesta muualla

• makusuunta Kielitoimiston sanakirjassa