matu

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

matu (1)

  1. (slangia, politiikka, halventava) ulkomaalainen, joka ei ole Suomessa työssä, muuttanut puolisonsa luo tai ole todellinen pakolainen. Sanalla viitataan usein erityisesti Afrikasta tai Lähi-idästä saapuneisiin ihmisiin.
    Suomi on maahantunkeutujien eli Matujen seivova[sic] pöytä, johon rynnätään kahmimaan parhaat päältä. (MV-lehti)
    Matu, mistä tulet? Sinne menet! (Teuvo Hakkaraisen vaalimainos 2019)

Etymologia

  • akronyymi sanasta maahantunkeutuja; MV-Lehti ilmoitti syyskuussa 2015 otta­vansa akronyymin käyttöön.

Liittyvät sanat

Lähikäsitteet
Yhdyssanat
Synonyymit
Remove ads

Kroatia

Substantiivi

matu

  1. yksikön datiivimuoto sanasta mat
  2. yksikön lokatiivimuoto sanasta mat

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads