mire

Englanti

Substantiivi

mire (monikko mires)

1. liejukko, mutakko; suo
2. (kuvaannollisesti) "suo": pulmatilanne johon on juututtu

   The time to hesitate is through / No time to wallow in the mire – The Doors, Light My Fire

Espanja

Verbi

mire

1. (taivutusmuoto) verbistä mirar

Kroatia

Substantiivi

mire

1. monikon nominatiivimuoto sanasta mira
2. yksikön genetiivimuoto sanasta mira
3. monikon akkusatiivimuoto sanasta mira
4. monikon vokatiivimuoto sanasta mira

Ranska

Substantiivi

mire f.

1. tähtäin
2. testikuva

Aiheesta muualla

• mire Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)