monotoninen

Suomi

Adjektiivi

monotoninen (38) (komparatiivi monotonisempi, superlatiivi monotonisin) (taivutus [luo])

1. yksitoikkoinen
2. (matematiikka) vain yhteen suuntaan muuttuva

   Monotoninen funktio on funktio, jonka arvot pelkästään kasvavat tai vähenevät määrittelyjoukossaan.

3. (kreikan kielestä) ilman aksenttimerkkejä kirjoitettu

Käännökset

1. yksitoikkoinen

englanti: monotonic; monotone; monotonous espanja: monótono italia: monotono portugali: monótono

puola: monotonny ranska: monotone saksa: monoton venäjä: монотонный

Liittyvät sanat

Johdokset

• adverbit: monotonisesti
• substantiivit: monotonisuus

Aiheesta muualla

• monotoninen Kielitoimiston sanakirjassa