morjenstaa

Suomi

Verbi

morjenstaa (53) (taivutus[luo])

1. (arkikieltä) tervehtiä

Ääntäminen

• IPA: /ˈmorjenst̪ɑːˣ/
• tavutus: mor‧jens‧taa

Etymologia

• sana morjens (vartalo morjens- + pääte -taa)

Liittyvät sanat

• morjens

Rinnakkaismuodot

• morjestaa

Synonyymit

• moikata

Johdokset

• substantiivit: morjenstaminen

Aiheesta muualla

• morjenstaa Kielitoimiston sanakirjassa