mullittaa

Suomi

Verbi

mullittaa (53-C) (taivutus[luo])

1. vaihtaa kasvin kasvualustana käytetty multa tuoreeseen
2. puhdistaa (varsinkin syötäväksi kasvatettuja juureksia) mullasta

Ääntäminen

• IPA: /ˈmulːit̪ːɑːˣ/
• tavutus: mul‧lit‧taa

Etymologia

• substantiivi multa (heikko vartalo mull|a- + pääte -ittaa)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: mullittaminen, mullitus

Aiheesta muualla

• mullittaa Kielitoimiston sanakirjassa