naimaton

Suomi

Adjektiivi

naimaton (34-C)

1. henkilö, joka ei ole avioliitossa
2. väestönlaskennallisessa tilastoinnissa siviilisääty, johon kuuluva henkilö ei ole koskaan ollut avioliitossa

Ääntäminen

• IPA: /ˈnɑi̯mɑt̪on/
• tavutus: nai‧ma‧ton

Käännökset

1. henkilö, joka ei ole avioliitossa

englanti: unmarried

Liittyvät sanat

• avoliitto
• avopari

Johdokset

• substantiivit: naimattomuus

Vastakohta

• naimisissa

Aiheesta muualla

• naimaton Kielitoimiston sanakirjassa
• naimaton Suomen murteiden sanakirjassa
• naimaton Suomen etymologisessa sanakirjassa