orbitaali

Suomi

Substantiivi

orbitaali (5)

1. (hiukkasfysiikka) elektronin kuvitteellinen rata: alue, jolla se voi olla; elektronikuorella on yksi tai useampia orbitaaleja ja orbitaalilla voi olla korkeintaan kaksi elektronia, joilla on eri spin
2. (hiukkasfysiikka) kvanttilukujen n, l ja m määräämä energiatila, jonka muoto kertoo elektronin todennäköisimmän esiintymisalueen

Käännökset

1. elektronin kuvitteellinen rata: alue, jolla se voi olla

englanti: orbital

Liittyvät sanat

Kokonaiskäsitteet

• elektronikuori

Yhdyssanat

atomiorbitaali

Aiheesta muualla

• orbitaali Tieteen termipankissa