piirittää

Suomi

Verbi

piirittää (53-C) (taivutus[luo])

1. tehdä piiritys, ympäröidä joukoilla tarkoituksena pakottaa antautuminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈpiːrit̪ːæːˣ/
• tavutus: pii‧rit‧tää

Etymologia

• substantiivi piiri (vartalo piiri- + pääte -ttää)

Käännökset

1. tehdä piiritys, joukoilla tarkoituksena pakottaa antautuminen

englanti: besiege ruotsi: belägra

turkki: kuşatmak

Liittyvät sanat

• saartaa

Johdokset

• substantiivit: piirittäjä, piirittäminen, piiritys

Aiheesta muualla

• piirittää Kielitoimiston sanakirjassa