piitata

Suomi

Verbi

piitata (73-C) (taivutus[luo])

1. välittää

   Uusi liittokansleri ei piittaa protesteista.

   Lauri on itsekäs ja ahne eikä piittaa muiden kärsimyksistä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpiːt̪ɑt̪ɑˣ/
• tavutus: pii‧ta‧ta

Huomautukset

• Verbiä käytetään yleensä vain kieltolauseessa.

Käännökset

1. huolia, välittää

englanti: care about/for ranska: s'intéresser, importer

turkki: umursamak

Liittyvät sanat

• piitta
• piittaamaton
• piittaamatta

Johdokset

• substantiivit: piittaaminen

Aiheesta muualla

• piitata Kielitoimiston sanakirjassa