riva

Italia

Substantiivi

riva f. (monikko rive[luo])

1. ranta

Ruotsi

Verbi

riva (epäsäännöllinen)

1. repiä

Taivutus

Taivutus – riva
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	river	rivs, rives
imperfekti	rev	revs
supiini	rivit	rivits
imperatiivi	riv	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: riva
• passiivin infinitiivi: rivas
• aktiivin part. prees: rivande
• passiivin part. prees: rivandes
• part. perf.: yl. riven, n. rivet, määr./mon. rivna