robusti

Suomi

Adjektiivi

robusti (5) (komparatiivi robustimpi, superlatiivi robustein) (taivutus [luo])

1. vankkarakenteinen, tukevatekoinen, roteva, vanttera, jykevä, kestävä
2. vakaa sillä tavalla, että ei ole herkkä poikkeaville arvoille tai tarkastellaan ja otetaan huomioon häiriöt (algoritmista)

Ääntäminen

• IPA: /ˈrobust̪i/
• tavutus: ro‧bus‧ti

Käännökset

1. vankkarakenteinen, tukevatekoinen, roteva, vanttera, jykevä, kestävä

englanti: robust

2. vakaa sillä tavalla, että ei ole herkkä poikkeaville arvoille tai tarkastellaan ja otetaan huomioon häiriöt

englanti: robust

Liittyvät sanat

• robustisuus

Aiheesta muualla

• robusti Kielitoimiston sanakirjassa
• robusti Tieteen termipankissa
• robusti Suomen etymologisessa sanakirjassa