ruiskuttaa

Suomi

Verbi

ruiskuttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. suunnata jotakin ruiskusta ulostulevaa tarkoituksellisesti

   Elintarvikeviljaa ei saa ruiskuttaa glyfosaatilla ennen puintia (maaseuduntulevaisuus.fi)

2. injektoida, antaa ruiskulla

   ruiskuttaa suoneen

Ääntäminen

• IPA: /ˈrui̯skut̪ːɑːˣ/
• tavutus: ruis‧kut‧taa

Etymologia

• verbi ruiskuta (konsonanttivartalo ruiskut- + pääte -taa)

Käännökset

1. suunnata ruiskuttaminen ulostulevaa

englanti: squirt

2. injektoida

englanti: inject

Liittyvät sanat

• suihkuttaa
• ruutata

Johdokset

• substantiivit: ruiskute, ruiskuttaminen, ruiskutus

Aiheesta muualla

• ruiskuttaa Kielitoimiston sanakirjassa